Kaksplus.fi

tiistai 17. lokakuuta 2017

Keittiö muuttuu lapsen kasvaessa + Alekoodi

Muistatte ehkä sen mustan syöttötuolin, joka meillä on ollut keittiössä. Kun saimme hankittua uudet kalusteet keittiöön, ei se musta väri enää lainkaan sopinut mukaan menoon. Meinasin maalata sen valkoiseksi, mutta totuus on se, että ei siinä ollut tytön enää hirveän mukava ollakaan. Hän alkoi kiipeillä mielummin jo normituoleille. Lisäksi siinä oli niin iso tarjotin, että pienessä keittiössämme se oli melkoinen tilasyömäri. Varsinkin imuroidessa se otti hemmetisti hitusen päähän.

Vauva-ajan se kuitenkin toimi loistavasti, ja kannatankin tuollaista syöttistä, josta löytyy itsestään tarjotin oikein lämpimästi. Todella kätevä! Mutta nyt, nyt meillä on jo 2-vuotias, taitava taapero. Kuitenkin normituoleille itsekseen kiipeily toisinaan hieman hirvittää, joten ratkaisu löytyikin paikalliselta facekirppikseltä. Löysimme sopivan junnutuoli ehdokkaan, ja lähdimme kotiuttamaan sitä. Ja sehän sopi keittiömme värimaailmaan mainiosti, jihuu! Kiitos kirppikset!


Saimme myös MaxPlay verkkokaupasta ihastuttavan KG Designen pilvitabletin pöydälle. Nyt kun sitä tarjotin osaa ei ole, sottaantuu pöytä helposti lapsen istumapaikan kohdalta. Vaan tämä silikoninen pöytätabletti helpottaa siivousta kivasti. Instagramin puolella onkin menossa parhaillaan arvonta, jossa voitte voittaa samaisen tabletin itsellenne valitsemassanne värissä! Arvonta suoritetaan sunnuntaina klo 12, joten vielä on mukavasti aikaa osallistua arvontaan. Lisää pilvijuttuja on myös tulossa blogiin, sillä lastenhuoneeseenkin muutti yksi ihana jutska. Mutta siitä lisää sitten myöhemmin.


Lisäksi teille lukijoille on tarjolla alekoodi. Saatte MaxPlay verkkokaupassa 17-20.10.2017 välisenä aikana kaikista KG Designen tuotteista -15% alennuksen, kun käytätte koodia: "YHTAKUIN".

Tuotteita pääsette selaamaan suoraan TÄSTÄ.

*Yhteistyössä MaxPlay

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Muistot talteen

Jo pidemmän aikaa olen kaavaillut muistolaatikkoa tyttärellemme. Piirustuksia kun alkaa
hiljalleen kertyä, ja muitakin säästettäviä asioita. Toki näin Konmarin ollessa valloillaan (ja muutenkin), ihan kaikkia piirustuksia ja taideteoksia laatikkoon ei tulla säilömään. Mutta ne muutamat parhaat ehdottomasti. Vihdoin näin kirpparitavaroita lajitellessani päätin ottaa niskasta kiinni itseäni, ja kurotin neidin äitiyspakkauksen kaapin ylähyllyltä. Kuten monet, monet muutkin, minustakin tuo laatikko on mitä mahtavin tähän tarkoitukseen. Riittävän suuri, ja itsessäänkin
jo tärkeä muisto.
Vielä laatikon sisältö ei päätä huimaa, ja hyvä niin. Vuosien varrella se ehtii varmasti vielä pursuamaan liitoksistaan. Tarkoituksena kun olisi, että neiti saa laatikon itselleen ollessaan riittävän vanha. Itse muutin pois kotoa suoraan yläasteelta, joten mikäli lapsemmekin päättää niin, en ole ihan varma, annammeko laatikkoa ihan vielä silloin hänelle. Mikäli minä olisin saanut tällaisen 15-vuotiaana, en varmaan olisi osannut pitää kaikkea sen sisältöä tallessa tähän päivään saakka. Mutta esimerkiksi 18-vuotis synttäreiden aikaan olisi aika ihana lahjaidea!
Nyt laatikossa on mm. neidin ensimmäiset kengät, isomummulta ja isopapalta saatuja muumijuttuja ja paljon luettu kirja. Myös tytön syntymäpäivän sanomalehti (kiva kamppis Aamulehdeltä), ja lisäksi erillinen kettusalkku. Kettusalkusta löytyy kastetodistus, kaulakoru, synnärin rannekkeet, ultrakuvia, isyystodistus ja muita lappusia. Myös ristiäisissä olleet hauskat laput, joita vieraat saivat täyttää neidistä, ovat mukana muistolaatikossa. Tarkoituksena olisi kerätä laatikkoon asioita, joista hän tulisi ilahtumaan vielä isonakin. Minusta ainakin olisi hauska lukea muiden nimiveikkauksia!
Ihanaa, että nyt on jokin konkreettinen paikka, jonne kerätä muistoja. Nyt piirustukset ovat lojuneet esimerkiksi lipaston laatikossa ja pari on ehditty jo repiäkin neidin itsensä toimesta.. Mutta nyt kaikki mestariteokset ja tärkeät muistot löytyvät yhdestä ja samasta paikasta. Hyvässä tallessa.

Onko teidän lapsillanne muistolaatikoita?

tiistai 10. lokakuuta 2017

Hellitä syys-suorittaja

Syksyisin alkavat koulut, harrastukset, kerhot, eskarit, muskarit.. Metsät ovat täynnä kaikkien huutelemaa ilmaista kultaa; muistathan siis säilöä kaikki sienet, marjat ja aromit talteen! Tee syys-siivous ja laita kesäkalusteet suojaan, älä unohda öljytä niitä. Leivo naapureille piirakkaa ja ota siitä ensin 10 kuvaa facebookiin, ettei kukaan vain pääse luulemaan sinun olevan syysluovuttaja. Urheiluakaan ei sovi unohtaa, käy päivittäin sauvakävelemässä 12 kilometriä, viestitä asiasta heti tuttavienkin tuttaville, myös entiselle ihastuksellesi. Ehkä myös kaverin ihastukselle ja kampaajalle.

Ilmoita lapset muskareista jumppiin, värikylvetä ja vaihda lastenhuoneen järjestys vastaamaan oikeita energioita. Pese ikkunat, pese työkaverinkin ikkunat. Kuvaa lapsista syyskuvia. Vie töihin kantarellipiirakka ja anna pala myös postimiehelle. Ramppaa puntarilla ja varmista, että jokapäivä ehdit punnertaa 300 kertaa. Hinkkaa, puunaa, juokse ja säilö. Ole tehokas. Juokse, juokse! 
Tai sitten. Hengitä kuule hyvä ihminen syvään. Vedä keuhkot täyteen raikasta syysilmaa ja ihaile puiden värikirjoa. Käy mustikassa joo, mutta ota se naapuri, taikka muu ystävä mukaan lapsineen. Istukaa mättäällä ja syökää eväitä. Mitä väliä, vaikka saaliiksi tulisikin ainoastaan lapsille siniset kielet, takit ja kätöset. Leikkiää lasten kanssa (tai työkavereiden) erilaisten lehtien bongausta.
Se, joka löytää vähiten erilaisia, keittää muille kuumat kaakaot. Kermavaahtoa ei sovi unohtaa!

Mikäli päiväsi on ollut hyvä, valitse portaat hissin sijasta. Hyppää kuralätäkköön keskellä vilkasta katua ja hymyile ohi kulkeville. Kenties saat hyppelyseuraa, tai ainakin piristät jonkun päivää tempauksellasi. Yritä muistella, millaista oli ilo lapsena. Kaiva onnea päiviin ihan pikkujutuista. Esimerkiksi hämärissä illoissa ei näy kaikki pölyhiukkaset, jee! Pienet sille! Leivo pullaa, jos
jaksat, ja rimpauta naapurin mummon ovikelloa. Mene kylään ja keitä pullakahvit.
Pointtina yritän muistuttaa, että nauttikaa syksystä siten, kuin se itselle tuntuu luontevimmalta.
Oli se sitten metsässä samoilua ja mehustusta, taikka sitten ihan vaan viltin alle käpertymistä ja
kasaa kynttilöitä. Välillä sitä sortuu toki itsekin miettimään, mitä kaikkea pitäisi saada aikaan.
Mutta hei, aina ei tarvitse saada aikaan yhtään mitään. No, paitsi kahvia on aina ihan pakko keittää.

Syksy on nyt - hengitä syvään.

Uunitomaatti-pastasalaatti

Meillä on menossa toinen viikko lihattomina Jaseen kanssa ja pakko todeta, että fiilis on hyvä.
Kuten aikaisemmin mainitsin, emme varsinaisesti vietä "lihatonta lokakuuta", vaan se sattui
vain samaan saumaan, kuin halu vähän freessata ruokavaliotamme ainakin toistaiseksi.

Tänään vuorossa oli järkyttävän hyvä pastasalaatti. Ohje on alunperin "Nyt vegeillään" kirjasta,
mutta sitä tuli hieman muunnettua nopeampaan suuntaan, koska meillä sattui olemaan kaapissa
esimerkiksi valmista pestokastiketta vielä jäljellä. Itse tehtynä se olisi toki entistäkin parempaa.
Tämä pastasalaatti sopisi mielestäni täydellisesti juhliin, kylkeen hyvää valkkaria ja ystäviä. Nam!

Tarvitset

600g tomaatteja (mitä enemmän erilaisia, sen parempi)
2-3 valkosipulin kynttä pieneksi pilkottuna
oliiviöljyä
225g pastaa
suolaa
pippuria
rucolaa
pestokastiketta

Pilko tomaatit uunivuokaan, lisää muutama ruokalusikallinen öljyä, valkosipuli ja suola & pippuri.
Paistele uunissa 160'C noin 40 minuuttia, tai kunnes ovat kypsiä ja saaneet hitusen väriä.

Keitä tällä aikaa pasta, huuhtele kypsentämisen jälkeen kylmällä vedellä ja laita isoon salaattikulhoon. Sekoita joukkoon muutama ruokalusikallinen pestoa. Lisää sekaan myös valmiit tomaatit, ja uunivuuassa oleva neste. Sekoittele varovasti ja heittele myös rucola mukaan kulhoon.
Halutessasi voit vielä lisätä juustolastuja annoksiin.

Nauti, niin mekin tehtiin!

tiistai 3. lokakuuta 2017

Yö vesitornissa

Viime lauantaina saimme Jassen kanssa pitkästä aikaa hieman lapsivapaata, ja pääsimme viettämään sitä Seinäjoelle tutustuen Hotelli-Ravintola Almaan. Alma on restauroitu vanhaan rautatieläisten taloon, joka on rakennettu vuonna 1909. Toki sitä on kunnostettu mm. vuonna 2006, sekä laajennettu vuonna 2013. Hotelli sijaitsee aivan matkahuollon, sekä juna-aseman vieressä. Todella keskeinen sijainti kaupungissa, kaikkialle pääset parilla harppauksella, täydellistä! Omaa autoa et välttämättä tarvitse lainkaan. Meillä se kuitenkin oli, sillä tyttö oli hoidossa vanhemmillani samalla suunnalla.
Almalla on perinteisten huoneiden lisäksi erikseen myös tornihuoneet, joissa yhdessä mekin yövyimme. Tornihuoneet on rakennettu vanhaan VR:n höyryvetureiden vesitorniin 2015, vesitorni itsessään on 1920-luvulta. Historian havinaa oli ilmassa. Tornista löytyvät kuusi kahden hengen huonetta ja ylimmässä kerroksessa sijaitsee iso sviitti poreammeineen. Sviittiä on mahdollista vuokrata myös saunailtoihin. Kaikista huoneista löytyy oma sauna. Sauna on aina kyllä todellista luksusta hotellihuoneessa ja mukavat kylpytakit ovat piste i:n päälle.

Vaikka hotelli sijaitsee aivan junaradan läheisyydessä, oli huoneessa silti todella hiljaista.
Syy rauhallisuuteen lieni äänieristetyt ikkunat, ja tiiliseinätkin ovat ohuimmillaan noin 70cm vahvuudeltaan. Huoneessa tuntui todella, että olisimme olleet ainoat tornissa! Vaikka tuli toki
aulassa vastaan muitakin hotellivieraita. Jostain syystä tuli tunne, että talvella tuo olisi aivan täydellinen. Ehkä sen teki juuri ne tiilisenät ja mukavan hämärähkö, tunnelmallinen valaistus.
Huoneista löytyy taiteilija Katja Pajun varta vasten hotellille suunnittelemia tauluja. Ne sopivat loistavasti vanhaan tiiliseinään, ihana tunnelma! Tällaista sisustusta toivoisin joskus omaankin kotiin. Olemme Jassen kanssa haaveilleet hirveästi tiiliseinästä, esimerkiksi yksi sellainen seinä makuuhuoneessa olisi aivan täydellistä. Ehkä vielä joskus. Aina on ihana vähän haaveilla ainakin.
Tämä hotelli kyllä erottui edukseen, eikä vastaavaa ole vielä koskaan tullut vastaan. Uniikki ja ehdottomasti kokemisen arvoinen. Suosittelisin hotellia jopa paikallisille, sillä tunnelma oli niin ihastuttava, erilainen. Alman ruokaa meille oltiinkin jo kehuttu etukäteen, eikä se ollut meillekään pettymys. Aamiainen oli maittava, ja plussaa etenkin siitä, että sitä sai sunnuntaina jopa 10.30 
saakka. On hienoa, kun saa nukkua rauhassa hieman pidempään, ilman kiirettä syömään. Pisteitä hotelli saa myös siitä, että aamiaisella oli tarjolla itsekin leivottuja tuotteita, kuten herkullisia leivonnaisia.

Kaiken kaikkiaan upea kokemus ja voimme vain suositella, kiitos Alma!

Ps. Hotellilla on myös Suomen ensimmäinen, ihan oma mobiilisovellus, joka
kannattaa ladata hotellin sivuilta puhelimeen majoittuessa. Sieltä löytyy paljon vinkkejä
ja infoa. Melkoisen edistyksellistä menoa siispä.



* Yhteistyössä Hotelli-Ravintola Alma


Lihaton lokakuu; arkiviikon kasvisruokia

On koittanut se aika vuodesta jälleen, kun kampanjoidaan "lihatonta lokakuuta".

Kuten olen täälä monesti ennenkin kertonut, olen aikoinani ollut viitisen vuotta lakto-ovovegetaristi, mutta harmillisesti ajauduin sitten harhapoluille, ja ns. lihanhimosta on ollut vaikeaa päästä eroon. Koen olevani lihaa syödessä kaksinaamainen, sillä olen tehotuotantoa vastaan yhä vieläkin, ja eläinten asiat ovat lähellä sydäntäni. Nyt on paljon helpompaa nauttia kasvisruokaa, kuin silloin, kun olin yläasteella. Terkkarin mukaan olin hyvin ainoita kasvissyöjiä silloin koulussamme. Tiedä sitten, mutta ainakin monimutkaista se ruuan jonottelu eri paikoista oli, kun vertaa aikaan, kun sitten myöhemmin opiskelin ammattikoulussa ja ammattikorkeassa.
Mutta asiaan, meillä syödään usein kasvisruokaa, mutta kokonaan emme ole tainneet olla ilman lihaa kovinkaan pitkiä aikoja. Juurikin kuukausi taitaa olla pisin aika. Viime aikoina on tullut syötyä lihatuotteita niin, että koimme olevan aika hieman ryhdistäytyä, ja tämä "lihaton lokakuu" sattui myös hauskasti hyvään saumaan. Etukäteen emme olleet asiaa mitenkään suunnitelleet.

Yleensä meillä syödään samaa ruokaa seuraavana päivänäkin lounaalla, ja lisäksi Jasse ottaa sitä evääksi töihin. Mutta mikäli määrä jää pieneksi (kuten aika usein käy), niin tehdään sitten vielä päivälliseksi uusi ruoka, ja sitä jälleen seuraavan päivän lounaalla syödään. Luulen, että tämä on hyvin yleistä monissa perheissä. Lisäksi näissä arkiruuissa meillä on lisänä yleensä aina myös jonkinlaista salaattia, jota en nyt erikseen alkanut avaamaan enempää.
Maanantai - Kasvispaistos & Paholaisenhilloa

Tiistai - Kesäkurpitsa-porkkanapastaa & soijabolognese

Keskiviikko - Falafelit & riisiä
 

Torstai - Soijalasagnette
 

Perjantai -Soijalasagnette

Lauantaina Jassella alkaakin vapaat, ja tarkoitusenamme on syödä tällöin uunilohta. Lohi on kuitenkin parasta silloin, kun se on haettu samana päivänä, joten siksi sitä ei vielä tarttunut mukaan kaupasta. Tältä näyttää tämän viikon ruokailut, melko soijaisalta.. Soijaa kyllä parjataan melko paljon, mutta se on mielestäni niin simppeli ja maukas, että mennään nyt ensimmäinen viikko näin! Seuraavalla viikolla voisi mutustella muun muassa burgereita ja tomaattikeittoa.

Saa nähdä löydetäänkö meidät vielä lokakuussa snägäriltä muun, kuin kasvisvaihtiksen seurasta..

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Arvonnan voittaja

Arvonnassa onni suosi Anskua, jolle on ilmoitettu jo voitosta. Kiitos kaikille lahjakortin arvontaan osallistuneille, lähiaikoina tulee instagramiin kivaa vaatearvontaa. Vinks, vinks!