Kaksplus.fi

tiistai 31. lokakuuta 2017

Vanhemmat, muistakaa itsekin talvivaatetus!

* Yhteistyössä Spartoo.fi



Vanhemmat alkavat jo lopppukesästä pohtia lastensa talvivaatetusta. Menisikö vielä
viimevuotinen pipo ja entäs takki? Uudett kengätkin olisi hienoa saada, varsinkin,
jos ne vielä saisi mätsäämään huiviin ja lapasiin. Lämmintä täytyy olla, että jaksaa leikkiä!

Mutta entäs sitten itse? Olen oikea malliesimerkki tässä suhteessa itsensä unohtamisesta.
Ensimmäisillä pakkasilla värvöttelin vielä revityissä farkuissa ulkona, koska en vain
ollut saanut aikaiseksi hankkia järkeviä ulkoiluhousuja. Myös takki oli mallia kesä ja kärpäset.
Not cool. Lapselle ostin jo alkusyksystä peräti kahdet talvikengät, koska on hyvä olla ajoissa.
Muistelimme juuri Jassen kanssa, että ei edes muisteta, koska olisimme viimeksi itse omistaneet
talvikengät. Varmaan joskus lapsena? Niin monet talvet olen hypellyt Consseissa ja Vanseissa,
että nyt asiaan oli tultava muutos. Pääsinkin yhteistyön merkeissä tutkailemaan Spartoo.fi valikoimaa, josko sieltä löytyisi jelppiä meidän vanhempien talvivaatetuksen suhteen.
Ilokseni Spartoo.fi:n valikoimista löytyi runsaasti vaihtoehtoja (vähän liikaakin, ääks) ja hinnat,
nekin pääsivät yllättämään edullisuudellaan. Esimerkiksi tämä kuvan takki on hinnaltaan noin 50 euroa ja kengät saman verran. Lämmin ja tyylikäs setti lompakolle sopivaan hintaan, kyllä kiitos!
Aluksi hieman haaveilin BillaBongin upeasta, viininpunaisesta parkatakista. Mutta toisaalta tarvitsisin enemmän ehkä talvitakin, joka sopii jokaiseen menoon. Kaupungille ja pulkkamäkeen,
siispä valintani taitaa kallistua tämän Veromodan takin puoleen, jo hintansakin vuoksi.

Naisten talvitakkeja pääset tutkailemaan TÄSTÄ.
Me kun olemme Jassen kanssa tunnettuja siitä, että vaatteemme mätsäävät aivan vahingossakin yhteen. Ruskeille takeillemme on naureskeltu lukemattomia kertoja, ostimme saman sävyiset toisistamme tietämättä.. Siksi päätinkin nyt kerrankin aivan tarkoituksella koittaa etsiä mätsäävää talvilookkia. Sellainen setti löytyikin helposti. Miesten takeista valitsin kiinnostavaksi Jack & Jonesin parkatakin, jonka hinta on sekin hyvin maltillinen, noin 60 euroa. Takkiin sopivat kengät Tom Tayloria, kuten minullakin, ja nekin saman hintaiset, kuin talvitakki. Edullista, mutta tyylikästä.

Miesten kenkiä pääset kurkkaamaan TÄSTÄ.
Meiltä löytyy Jasselta jo Vansin musta pipo (jota lainaan ahkerasti), joten valitsin vielä tuon viininpunaisen pipon tähän lookkiin. Tänä talvenahan on kuulemma erittäin in kaikki värit, joten no, näin suomalaisena tuo viininpunainen ajakoon sitä asiaa nyt sitten minun kohdallani. Heh.

Myös lapsille tuola olisi ollut valikoimaa, etenkin kenkiä. Pohdittiinkin, että saattaa olla, että
myös tyttäremme saa vielä yhdet talvikengät. Tuollaisia meidän kenkiin mätsääviä nilkkureita oli
nimittäin aika mukavasti tarjolla myös hänen koossaan. Eikä tarvitse huolehtia, josko koko olisikin väärä, sillä postitus ja palautus ovat Spartoolla ilmaisia.


Oletteko te muistaneet hankkia talvivaatetusta jo myös itsellenne?

Pelasta kuivahtanut muovailuvaha

Meidän 2-vuotiaamme on nykyään hyvin innokas muovailemaan kaikkea. Ja se oli omankin lapsuuden lempipuuhia, mutta sitten niissä on aina se nurjakin puoli. Ensiksi mainittakoon se ihanuus, kun saadaan päähän sotkea kaikki värit keskenään -tuloksena kauniin ruskeaa.
No, sitä asiaa harvemmin pystyy pelastamaan muu, kuin lompakko. Toinen asia onkin sitten se,
kun unohdetetaan hetkeksi muovailuvahat pöydälle. Meillä esimerkiksi jäi tässä kauppareissun
ajaksi ja voi, ehtihän ne nyt kuivahtaa niin, että niistä oli enää vaikeahkoa muovailla mitään.

Mikä siis avuksi?
Yritin kuumeisesti googletella, mutta en löytänyt oikeastaan mitään suoraa apua ja ohjeistusta. Päätin kokeikalla omalla logiikallani, ja lopputulos oli ihan hyvä! Kukapa olisi uskonut?

Laitoin (jokseenkin) eri väriset muovailuvahat vesitiiviiseen pussiin ja solmin kiinni tiukasti.
Tämän jälkeen kiehautin vedenkeittimellä vettä ja laitoin mukiin. Asetin sitten mukiin pussukat ja annoin olla eteisen imuroinnin ja yhden vaipan vaihdon ajan sielä lillumassa lämpöisessä vedessä.
Tämä varmaan voisi toimia ihan kattilassakin, kunhan vahtii pussukoita tarkasti. Ei palokuntaa.
Kun avasin pussukat ja puristelin muovailuvahoja muutaman kerran kovakouraisesti, sai niistä jälleen muovailtua! Vuhuu, ei siis tarvinnut heittää niitä vielä pois. Eivät toki olleet ihan uudenveroisia luonnollisestikaan, mutta taipuvat jälleen sen verran, että niistä sai pyöriteltyä palloja ja kaulittua mitä erilaisempia luomuksia. Meillä oli käytössä perus, myrkyttömät lasten muovailuvahat. Eri muovailuvahat voivat käyttäytyä eritavoin, mutta tämmöisiin ainakin tepsi mainiosti. Vesi saa olla tosi lämmintä.

Luulen toki, että silti joulupukki tuo lisää muovailuvahaa mukanaan. Ihan vain jo tuon kauniin ruskean sävynkin vuoksi.. Mutta väliaikaisesti nyt mennään näillä pelastetuilla! Jes.

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Yllätyksenä kuohuvaa ja 40 neliötä

* Yhteistyössä Original Sokos Hotel Alexandra



Jo kuukausia sitten ostimme Jassen kanssa liput Avaimen viimeiselle "Punainen Tiili" keikalle
Jyväskylään. Samaan saumaan sattui mukavasti myös yhteistyö Sokos Hotel Alexandran kanssa,
joka sijaitsee aivan kaupungin ytimessä, matkakeskuksen vieressä. Avaimen keikka järjestettiin
Paviljongissa, joka sattuu sekin olemaan aivan Alexandran lähellä, mikä onnekas sattuma! Vierailumme aikana emme joutuneet urheilemaan ylimääräisiä, sillä kompaktissa kaupungissa
kaikki on kiven heiton päässä. Sen sain kokea jo aikoinaan silloin, kun opiskelin tuola suunnilla.
Oli varsin nostalgista palata Jyväskylään, koska edellisestä kerrasta oli jo kulunut vuosia.
Saimme uskomattoman hyvää asiakaspalvelua hotellissa, ja no, oikeastaan koko kaupungissa.
Jo kirjautuessamme sisään, oli respassa ihastuttavan iloinen ja mukava asiakaspalvelija töissä.
Välittömästi tuli tunne, että olimme tervetulleita, ja että he tekisivät olomme mukaviksi. Mikäli
jokin vaivaisi, voisi ihan hyvillä mielin mennä kysymään neuvoa respasta. Kaikkialla kun näin ei ole. Ja minä, jos joku, olen kova kritisoimaan asiakaspalvelua. Vaan eipä löytynyt kritisoitavaa!
Olimme sopineet etukäteen vain majoituksesta, ilman sen tarkempaa suunnittelua. Olimme tosi
yllättyneitä, kun meitä odottikin Alexandrassa uudistettu sviitti. Neliöitä noin 40, kuohuvaa juotavaa ja hedelmälautanen, aivan täydellinen alku illalle! Kaiken kruunasi jälleen se aitous ja lämmin vastaanotto, sillä respan henkilökunta oli askarrellut meille myös tervetulokortin, kiitos siitä! Kaikesta näki, että vastaanottoomme eteen oli nähty vaivaa.

Oli jo pimeää, kun saavuimme huoneeseemme, mutta ihastus oli silti suuri. Tilaa todellakin riitti!
Heti sisään astuessa näkyi oleskelutila, jossa harmaa ja muhkea sohva. Sohvan seurana oli muutama tuoli ja valtava televisio. Telkkareissa on muuten tuolla suurehko määrä maksuttomia kanavia, mikäli iskee halu rentoutua ohjelmien parissa. Ja mikäli tulee kiistaa ohjelmasta, on sviitissä myös toinenkin telkkari! Eli ainakaan siitä ei tule varmasti riitaa lomaillessa, hih. Oleskelutilan erottivat kauniit pariovet, juuri sellaiset, mistä olen aina haaveillut makuuhuoneeseen. Ne olisivat niin kauniit! Toivottavasti vielä joskus haave toteutuu.
Junior sviitistä löytyi myös oma sauna. Saunassa oli upeana yksityiskohtana katossa ledivalot,
jotka vaihtoivat väriä. Värit himmenivät asteittain värien vaihtuessa, tunnelmallista rentoutumista.
Alexandrasta löytyy toki myös erikseen saunaosasto, jossa on saunat miehille ja naisille. Todellisena luksuksena saunaosastolta löytyy myös poreammeita! Harmittaa ihan vietävästi, että me emme tällä kertaa ehtineet poreisiin, mutta ehdottomasti ensikerralla sitten! Koska voisiko olla täydellisempää? Tuskimpa vain.

TÄSTÄ pääsette kurkkaamaan, miten kivalta tuola saunaosastolla oikein näyttääkään.

Aamiaiselta löytyi runsaasti erilaisia vaihtoehtoja. Perinteisten puurojen ohella myös tuorepuuroja valmiiksi annosteltuina. Tästä erityistä plussaa, sillä en ole vastaavaan vielä törmännyt muissa hotelleissa. Tuorepuuroja pystyi sitten itse tuunailla esimerkiksi marjoilla ja pähkinöillä. Iloinen yllätys oli se, että ensimmäistä kertaa löysin aamiaisen ns. ruokaisemmastakin valikoimasta itselleni syötävää. En ole perinteisen pekonin ystävä, joten ilahduin suunnattomasti, kun tarjolla oli myös muun muassa herkullista perunasalaattia ja maukasta lohta. Vihersmootiessa maistui ainakin nokkonen. Yllättävän maukasta sekin, ei yhtään liian terveellisen makuista, jos tiedätte mitä tarkoitan. Jälkiruokien joukossa oli myös esimerkiksi täytekakkua, joten makean nälkänsäkin sai todella hoideltua aamiaisella kahvikupposen äärellä.

Mitään negatiivista emme keksineet majoituksesta. Mikäli jotain kuitenkin pitäisi keksimällä keksiä, niin ehkä kehitettävää voisi olla hitusen siinä, että aamiaisella oli runsaasti henkilökuntaa
paikalla. Ujoimmat ruokailijat ehkä hieman häkeltyivät noista rivissä palvelualttiina odottavista työntekijöistä. Mutta toisaalta, onhan se loistavaa palvelua, että henkilökuntaa on riittävästi ja lisäksi heillä on hymy herkässä. En siis tiedä, voiko tuostakaa nyt sitten sanoa, että vähentäkää iloista henkilökuntaa? Tuskimpa. Toteamme siis vain, että palvelu oli 6/5.

Voimme lämpimästi suositella myös katutason tunnelmallista Jalo Kitchen and Loungea. Ihmiset tuntuivat viihtyvän sielä mainiosti viettämässä lauantai-iltaansa. Emmekä ihmettele tätä lainkaan. Vaihtoehtoja ruokalistalta löytyi kaikille, hämmästyttävän monipuolinen lista suorastaan.

Mikäli suuntaatte nokan kohti Jyväskylää, suosittelemme lämpimästi Alexandraa muillekin.

perjantai 27. lokakuuta 2017

Älytön määrä lunta, pulkka esiin!

Torstaina koitti Pirkanmaalla upea päivä, ainakin lasten mielestä. Autoilijat olivat varmasti
toista mieltä, kolareita sattui tuolloin älytön määrä. Mutta minä ja tytsy hymyiltiin kyllä varsin
maireasti, kun katsoimme herätessä ulos ikkunasta. LUNTA, PALJON LUNTA!! Kivaa!

Valitettavasti nämä lumet eivät varmastikaan pysy kauaa, mutta ainakin muutama hauska talvipäivä saatiin jo viettää lumessa peuhaten. Aika kului kuin siivillä, yli kolme tuntia vierähti nopeasti!

Täytyy toivoa, että saamme pian pysyvän lumen ja jouluksi oikean talvisään <3

maanantai 23. lokakuuta 2017

Lastenhuone; Puput saivat pilviä ylleen

 * Yhteistyössä MaxPlay




..Tai pitäisi varmaan muotoilla, että: "Lapsenhuone". Mutta kuitenkin. Saimme tosiaan MaxPlay:lta tytölle ihastuttavan pilvihyllyn, jonka mukana tuli myös muutamia seinätarroja. Olin jo pitkään pohtinut, että millä himskatilla peittäisin seinässä olevan reiän, kunnes vastaus sitten löytyikin. Nyt sitä hirvitystä ei enää pilvihyllyn vuoksi näe. Loistavaa! Niin pitkään se reikä on ärsyttänyt. Olimme kuulleet tästä verkkokaupasta paljon hyvää, joten oli mukavaa päästä toteamaan toimivuus itsekin. Toimitus oli nopeaa ja asiakaspalvelu ystävällistä.

Pilvihylly on lakattua terästä ja seinätarrat ovat kankaisia, tuntuivat aika hauskoilta materiaaleilta.
Hyllyn mukana tulee 4 seinätarraa, mutta päädyimme laittamaan vain kaksi seinälle. Toiset kaksi löysivät paikkansa meidän eteisestämme, jossa sieläkin leijailee muutamia pilviä piristyksenä.
Valitsimme hyllyn väriksi graniitinharmaan, mutta vaihtoehtoja olisi ollut todella paljon muitakin.
Esimerkiksi keltainen, sininen ja vaaleanpunainen. Lisäinfoa pilvihyllystä löydät TÄÄLTÄ.

Mitäs muuta huoneelle kuuluu? Ahtautta. Pitäsi varmaan siirtää nojatuoli toiseen huoneeseen
ja hankkia tilalle pieni pöytä ja pari tuolia. Neiti leikkii niin ahkerasti keittiöleikkejä, että pöydälle
olisi tarvetta. Olisi myös kiva, että omasta huoneestakin löytyisi paikka, jossa voisi rauhassa piirtää. Värit huoneessa ovat pysyneet yhä hempeinä, paitsi lelut. Ne räikeät ja kirjavat lelut, niitä kyllä löytyy! Toki tähän väliin myönnän, että toivoin, että tyttö saisi synttärilahjaksi VALKOISEN uunin..

Usein kuulee bloggareiden lastenhuoneita dissattavan, koska niitä sisustetaan muka vain lapsille. VÄÄRIN. Meiltä kyllä löytyy paljon värikkäitäkin leluja, mutta koen, että kaiken A ja O on meillä se, että säilytyspaikat niille pysyvät neutraaleina. Värejä vastaan meillä ei ole mitään, mutta on ihanaa, että tila on muuten suhteellisen rauhoitettu. Tähän mielikuvaan sopii oikein mainiosti muutama leijaileva pilvi ja kasa pupuja. Voi kai sitä sisustaa vähän kaikille perheessä? Ainain vielä. Vielä tulee sekin aika, kun seinät varmaan ympätään täyteen julisteita ja seinät maalataan mustiksi.

Eikä minulla olisi sitäkään vastaan mitään, että tyttö tahtoisi esimerkiksi dinosauruksia seinille pupujen sijaan. Mutta nyt hän on varsin tykästynyt pupuihin ja kettuihin, joten olkoon nyt näin.


No mites, sopivatkos nuo pilvet ja puput yhteen? Päivällä nuo kaikki toki erottuvat hieman mukavammin, kuin näin hämärällä. Viimeisessä kuvassa näkyy tuo lamppukin, jonka vuoksi kuvissa näkyy hassuja valonsäteitä! Kamalaa tämä pimeys, ja se, kun ehtii hoitamaan blogijuttuja vasta silloin, kuin aurinko on jo laskenut. Todella ärsyttävää. Kohta saa jo laittaa tytönkin nukkumaan..

tiistai 17. lokakuuta 2017

Keittiö muuttuu lapsen kasvaessa + Alekoodi

Muistatte ehkä sen mustan syöttötuolin, joka meillä on ollut keittiössä. Kun saimme hankittua uudet kalusteet keittiöön, ei se musta väri enää lainkaan sopinut mukaan menoon. Meinasin maalata sen valkoiseksi, mutta totuus on se, että ei siinä ollut tytön enää hirveän mukava ollakaan. Hän alkoi kiipeillä mielummin jo normituoleille. Lisäksi siinä oli niin iso tarjotin, että pienessä keittiössämme se oli melkoinen tilasyömäri. Varsinkin imuroidessa se otti hemmetisti hitusen päähän.

Vauva-ajan se kuitenkin toimi loistavasti, ja kannatankin tuollaista syöttistä, josta löytyy itsestään tarjotin oikein lämpimästi. Todella kätevä! Mutta nyt, nyt meillä on jo 2-vuotias, taitava taapero. Kuitenkin normituoleille itsekseen kiipeily toisinaan hieman hirvittää, joten ratkaisu löytyikin paikalliselta facekirppikseltä. Löysimme sopivan junnutuoli ehdokkaan, ja lähdimme kotiuttamaan sitä. Ja sehän sopi keittiömme värimaailmaan mainiosti, jihuu! Kiitos kirppikset!


Saimme myös MaxPlay verkkokaupasta ihastuttavan KG Designen pilvitabletin pöydälle. Nyt kun sitä tarjotin osaa ei ole, sottaantuu pöytä helposti lapsen istumapaikan kohdalta. Vaan tämä silikoninen pöytätabletti helpottaa siivousta kivasti. Instagramin puolella onkin menossa parhaillaan arvonta, jossa voitte voittaa samaisen tabletin itsellenne valitsemassanne värissä! Arvonta suoritetaan sunnuntaina klo 12, joten vielä on mukavasti aikaa osallistua arvontaan. Lisää pilvijuttuja on myös tulossa blogiin, sillä lastenhuoneeseenkin muutti yksi ihana jutska. Mutta siitä lisää sitten myöhemmin.


Lisäksi teille lukijoille on tarjolla alekoodi. Saatte MaxPlay verkkokaupassa 17-20.10.2017 välisenä aikana kaikista KG Designen tuotteista -15% alennuksen, kun käytätte koodia: "YHTAKUIN".

Tuotteita pääsette selaamaan suoraan TÄSTÄ.

*Yhteistyössä MaxPlay

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Muistot talteen

Jo pidemmän aikaa olen kaavaillut muistolaatikkoa tyttärellemme. Piirustuksia kun alkaa
hiljalleen kertyä, ja muitakin säästettäviä asioita. Toki näin Konmarin ollessa valloillaan (ja muutenkin), ihan kaikkia piirustuksia ja taideteoksia laatikkoon ei tulla säilömään. Mutta ne muutamat parhaat ehdottomasti. Vihdoin näin kirpparitavaroita lajitellessani päätin ottaa niskasta kiinni itseäni, ja kurotin neidin äitiyspakkauksen kaapin ylähyllyltä. Kuten monet, monet muutkin, minustakin tuo laatikko on mitä mahtavin tähän tarkoitukseen. Riittävän suuri, ja itsessäänkin
jo tärkeä muisto.
Vielä laatikon sisältö ei päätä huimaa, ja hyvä niin. Vuosien varrella se ehtii varmasti vielä pursuamaan liitoksistaan. Tarkoituksena kun olisi, että neiti saa laatikon itselleen ollessaan riittävän vanha. Itse muutin pois kotoa suoraan yläasteelta, joten mikäli lapsemmekin päättää niin, en ole ihan varma, annammeko laatikkoa ihan vielä silloin hänelle. Mikäli minä olisin saanut tällaisen 15-vuotiaana, en varmaan olisi osannut pitää kaikkea sen sisältöä tallessa tähän päivään saakka. Mutta esimerkiksi 18-vuotis synttäreiden aikaan olisi aika ihana lahjaidea!
Nyt laatikossa on mm. neidin ensimmäiset kengät, isomummulta ja isopapalta saatuja muumijuttuja ja paljon luettu kirja. Myös tytön syntymäpäivän sanomalehti (kiva kamppis Aamulehdeltä), ja lisäksi erillinen kettusalkku. Kettusalkusta löytyy kastetodistus, kaulakoru, synnärin rannekkeet, ultrakuvia, isyystodistus ja muita lappusia. Myös ristiäisissä olleet hauskat laput, joita vieraat saivat täyttää neidistä, ovat mukana muistolaatikossa. Tarkoituksena olisi kerätä laatikkoon asioita, joista hän tulisi ilahtumaan vielä isonakin. Minusta ainakin olisi hauska lukea muiden nimiveikkauksia!
Ihanaa, että nyt on jokin konkreettinen paikka, jonne kerätä muistoja. Nyt piirustukset ovat lojuneet esimerkiksi lipaston laatikossa ja pari on ehditty jo repiäkin neidin itsensä toimesta.. Mutta nyt kaikki mestariteokset ja tärkeät muistot löytyvät yhdestä ja samasta paikasta. Hyvässä tallessa.

Onko teidän lapsillanne muistolaatikoita?

tiistai 10. lokakuuta 2017

Hellitä syys-suorittaja

Syksyisin alkavat koulut, harrastukset, kerhot, eskarit, muskarit.. Metsät ovat täynnä kaikkien huutelemaa ilmaista kultaa; muistathan siis säilöä kaikki sienet, marjat ja aromit talteen! Tee syys-siivous ja laita kesäkalusteet suojaan, älä unohda öljytä niitä. Leivo naapureille piirakkaa ja ota siitä ensin 10 kuvaa facebookiin, ettei kukaan vain pääse luulemaan sinun olevan syysluovuttaja. Urheiluakaan ei sovi unohtaa, käy päivittäin sauvakävelemässä 12 kilometriä, viestitä asiasta heti tuttavienkin tuttaville, myös entiselle ihastuksellesi. Ehkä myös kaverin ihastukselle ja kampaajalle.

Ilmoita lapset muskareista jumppiin, värikylvetä ja vaihda lastenhuoneen järjestys vastaamaan oikeita energioita. Pese ikkunat, pese työkaverinkin ikkunat. Kuvaa lapsista syyskuvia. Vie töihin kantarellipiirakka ja anna pala myös postimiehelle. Ramppaa puntarilla ja varmista, että jokapäivä ehdit punnertaa 300 kertaa. Hinkkaa, puunaa, juokse ja säilö. Ole tehokas. Juokse, juokse! 
Tai sitten. Hengitä kuule hyvä ihminen syvään. Vedä keuhkot täyteen raikasta syysilmaa ja ihaile puiden värikirjoa. Käy mustikassa joo, mutta ota se naapuri, taikka muu ystävä mukaan lapsineen. Istukaa mättäällä ja syökää eväitä. Mitä väliä, vaikka saaliiksi tulisikin ainoastaan lapsille siniset kielet, takit ja kätöset. Leikkiää lasten kanssa (tai työkavereiden) erilaisten lehtien bongausta.
Se, joka löytää vähiten erilaisia, keittää muille kuumat kaakaot. Kermavaahtoa ei sovi unohtaa!

Mikäli päiväsi on ollut hyvä, valitse portaat hissin sijasta. Hyppää kuralätäkköön keskellä vilkasta katua ja hymyile ohi kulkeville. Kenties saat hyppelyseuraa, tai ainakin piristät jonkun päivää tempauksellasi. Yritä muistella, millaista oli ilo lapsena. Kaiva onnea päiviin ihan pikkujutuista. Esimerkiksi hämärissä illoissa ei näy kaikki pölyhiukkaset, jee! Pienet sille! Leivo pullaa, jos
jaksat, ja rimpauta naapurin mummon ovikelloa. Mene kylään ja keitä pullakahvit.
Pointtina yritän muistuttaa, että nauttikaa syksystä siten, kuin se itselle tuntuu luontevimmalta.
Oli se sitten metsässä samoilua ja mehustusta, taikka sitten ihan vaan viltin alle käpertymistä ja
kasaa kynttilöitä. Välillä sitä sortuu toki itsekin miettimään, mitä kaikkea pitäisi saada aikaan.
Mutta hei, aina ei tarvitse saada aikaan yhtään mitään. No, paitsi kahvia on aina ihan pakko keittää.

Syksy on nyt - hengitä syvään.

Uunitomaatti-pastasalaatti

Meillä on menossa toinen viikko lihattomina Jaseen kanssa ja pakko todeta, että fiilis on hyvä.
Kuten aikaisemmin mainitsin, emme varsinaisesti vietä "lihatonta lokakuuta", vaan se sattui
vain samaan saumaan, kuin halu vähän freessata ruokavaliotamme ainakin toistaiseksi.

Tänään vuorossa oli järkyttävän hyvä pastasalaatti. Ohje on alunperin "Nyt vegeillään" kirjasta,
mutta sitä tuli hieman muunnettua nopeampaan suuntaan, koska meillä sattui olemaan kaapissa
esimerkiksi valmista pestokastiketta vielä jäljellä. Itse tehtynä se olisi toki entistäkin parempaa.
Tämä pastasalaatti sopisi mielestäni täydellisesti juhliin, kylkeen hyvää valkkaria ja ystäviä. Nam!

Tarvitset

600g tomaatteja (mitä enemmän erilaisia, sen parempi)
2-3 valkosipulin kynttä pieneksi pilkottuna
oliiviöljyä
225g pastaa
suolaa
pippuria
rucolaa
pestokastiketta

Pilko tomaatit uunivuokaan, lisää muutama ruokalusikallinen öljyä, valkosipuli ja suola & pippuri.
Paistele uunissa 160'C noin 40 minuuttia, tai kunnes ovat kypsiä ja saaneet hitusen väriä.

Keitä tällä aikaa pasta, huuhtele kypsentämisen jälkeen kylmällä vedellä ja laita isoon salaattikulhoon. Sekoita joukkoon muutama ruokalusikallinen pestoa. Lisää sekaan myös valmiit tomaatit, ja uunivuuassa oleva neste. Sekoittele varovasti ja heittele myös rucola mukaan kulhoon.
Halutessasi voit vielä lisätä juustolastuja annoksiin.

Nauti, niin mekin tehtiin!

tiistai 3. lokakuuta 2017

Yö vesitornissa

Viime lauantaina saimme Jassen kanssa pitkästä aikaa hieman lapsivapaata, ja pääsimme viettämään sitä Seinäjoelle tutustuen Hotelli-Ravintola Almaan. Alma on restauroitu vanhaan rautatieläisten taloon, joka on rakennettu vuonna 1909. Toki sitä on kunnostettu mm. vuonna 2006, sekä laajennettu vuonna 2013. Hotelli sijaitsee aivan matkahuollon, sekä juna-aseman vieressä. Todella keskeinen sijainti kaupungissa, kaikkialle pääset parilla harppauksella, täydellistä! Omaa autoa et välttämättä tarvitse lainkaan. Meillä se kuitenkin oli, sillä tyttö oli hoidossa vanhemmillani samalla suunnalla.
Almalla on perinteisten huoneiden lisäksi erikseen myös tornihuoneet, joissa yhdessä mekin yövyimme. Tornihuoneet on rakennettu vanhaan VR:n höyryvetureiden vesitorniin 2015, vesitorni itsessään on 1920-luvulta. Historian havinaa oli ilmassa. Tornista löytyvät kuusi kahden hengen huonetta ja ylimmässä kerroksessa sijaitsee iso sviitti poreammeineen. Sviittiä on mahdollista vuokrata myös saunailtoihin. Kaikista huoneista löytyy oma sauna. Sauna on aina kyllä todellista luksusta hotellihuoneessa ja mukavat kylpytakit ovat piste i:n päälle.

Vaikka hotelli sijaitsee aivan junaradan läheisyydessä, oli huoneessa silti todella hiljaista.
Syy rauhallisuuteen lieni äänieristetyt ikkunat, ja tiiliseinätkin ovat ohuimmillaan noin 70cm vahvuudeltaan. Huoneessa tuntui todella, että olisimme olleet ainoat tornissa! Vaikka tuli toki
aulassa vastaan muitakin hotellivieraita. Jostain syystä tuli tunne, että talvella tuo olisi aivan täydellinen. Ehkä sen teki juuri ne tiilisenät ja mukavan hämärähkö, tunnelmallinen valaistus.
Huoneista löytyy taiteilija Katja Pajun varta vasten hotellille suunnittelemia tauluja. Ne sopivat loistavasti vanhaan tiiliseinään, ihana tunnelma! Tällaista sisustusta toivoisin joskus omaankin kotiin. Olemme Jassen kanssa haaveilleet hirveästi tiiliseinästä, esimerkiksi yksi sellainen seinä makuuhuoneessa olisi aivan täydellistä. Ehkä vielä joskus. Aina on ihana vähän haaveilla ainakin.
Tämä hotelli kyllä erottui edukseen, eikä vastaavaa ole vielä koskaan tullut vastaan. Uniikki ja ehdottomasti kokemisen arvoinen. Suosittelisin hotellia jopa paikallisille, sillä tunnelma oli niin ihastuttava, erilainen. Alman ruokaa meille oltiinkin jo kehuttu etukäteen, eikä se ollut meillekään pettymys. Aamiainen oli maittava, ja plussaa etenkin siitä, että sitä sai sunnuntaina jopa 10.30 
saakka. On hienoa, kun saa nukkua rauhassa hieman pidempään, ilman kiirettä syömään. Pisteitä hotelli saa myös siitä, että aamiaisella oli tarjolla itsekin leivottuja tuotteita, kuten herkullisia leivonnaisia.

Kaiken kaikkiaan upea kokemus ja voimme vain suositella, kiitos Alma!

Ps. Hotellilla on myös Suomen ensimmäinen, ihan oma mobiilisovellus, joka
kannattaa ladata hotellin sivuilta puhelimeen majoittuessa. Sieltä löytyy paljon vinkkejä
ja infoa. Melkoisen edistyksellistä menoa siispä.



* Yhteistyössä Hotelli-Ravintola Alma


Lihaton lokakuu; arkiviikon kasvisruokia

On koittanut se aika vuodesta jälleen, kun kampanjoidaan "lihatonta lokakuuta".

Kuten olen täälä monesti ennenkin kertonut, olen aikoinani ollut viitisen vuotta lakto-ovovegetaristi, mutta harmillisesti ajauduin sitten harhapoluille, ja ns. lihanhimosta on ollut vaikeaa päästä eroon. Koen olevani lihaa syödessä kaksinaamainen, sillä olen tehotuotantoa vastaan yhä vieläkin, ja eläinten asiat ovat lähellä sydäntäni. Nyt on paljon helpompaa nauttia kasvisruokaa, kuin silloin, kun olin yläasteella. Terkkarin mukaan olin hyvin ainoita kasvissyöjiä silloin koulussamme. Tiedä sitten, mutta ainakin monimutkaista se ruuan jonottelu eri paikoista oli, kun vertaa aikaan, kun sitten myöhemmin opiskelin ammattikoulussa ja ammattikorkeassa.
Mutta asiaan, meillä syödään usein kasvisruokaa, mutta kokonaan emme ole tainneet olla ilman lihaa kovinkaan pitkiä aikoja. Juurikin kuukausi taitaa olla pisin aika. Viime aikoina on tullut syötyä lihatuotteita niin, että koimme olevan aika hieman ryhdistäytyä, ja tämä "lihaton lokakuu" sattui myös hauskasti hyvään saumaan. Etukäteen emme olleet asiaa mitenkään suunnitelleet.

Yleensä meillä syödään samaa ruokaa seuraavana päivänäkin lounaalla, ja lisäksi Jasse ottaa sitä evääksi töihin. Mutta mikäli määrä jää pieneksi (kuten aika usein käy), niin tehdään sitten vielä päivälliseksi uusi ruoka, ja sitä jälleen seuraavan päivän lounaalla syödään. Luulen, että tämä on hyvin yleistä monissa perheissä. Lisäksi näissä arkiruuissa meillä on lisänä yleensä aina myös jonkinlaista salaattia, jota en nyt erikseen alkanut avaamaan enempää.
Maanantai - Kasvispaistos & Paholaisenhilloa

Tiistai - Kesäkurpitsa-porkkanapastaa & soijabolognese

Keskiviikko - Falafelit & riisiä
 

Torstai - Soijalasagnette
 

Perjantai -Soijalasagnette

Lauantaina Jassella alkaakin vapaat, ja tarkoitusenamme on syödä tällöin uunilohta. Lohi on kuitenkin parasta silloin, kun se on haettu samana päivänä, joten siksi sitä ei vielä tarttunut mukaan kaupasta. Tältä näyttää tämän viikon ruokailut, melko soijaisalta.. Soijaa kyllä parjataan melko paljon, mutta se on mielestäni niin simppeli ja maukas, että mennään nyt ensimmäinen viikko näin! Seuraavalla viikolla voisi mutustella muun muassa burgereita ja tomaattikeittoa.

Saa nähdä löydetäänkö meidät vielä lokakuussa snägäriltä muun, kuin kasvisvaihtiksen seurasta..